Optikot ovat näkemisen ja silmäterveyden ammattilaisia

Silmätautiopin dosentti Olavi Pärssinen osuu oikeaan arvelleessaan valtaosan piilolinssien aiheuttamista ongelmista johtuvan niiden huolimattomasta käytöstä (Minä väitän, HS 21.1.2019). Ilmiöstä on huolissaan myös näkemisen ja silmäterveyden toimiala.

Virheellisiä sen sijaan ovat Pärssisen väitteet siitä, että optikoiden koulutus tähtää myymiseen, ja ettei optikoiden tekemässä tarkastuksessa saa kattavaa kuvaa silmän hyvinvoinnista ja mahdollisista alkavista vaurioista.

Optometristi (AMK) -tutkinnon opetussuunnitelmassa ei kouluteta liiketalouden tai myynnin ammattilaisia, vaan Valviran laillistamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden erikoisalaa ovat näkeminen ja silmäterveys.

Laillistetuilla optikoilla on terveydenhuollon ammattihenkilöinä velvollisuus toimia lakien, asetusten ja toimialalle määriteltyjen eettisten periaatteiden mukaisesti; samoin kuin velvollisuus arvioida asiakkaan silmäterveydentilaa jokaisessa tutkimuksessa. Asiakkaalle on kerrottava löydöksistä ja ohjattava tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Optikoiden ja silmälääkärien sujuva yhteistyö on Suomessa arkipäivää; maamme 688 optikkoliikkeestä noin 90 prosentissa tarjotaan myös silmälääkärin vastaanottopalvelu.

Suomessa piilolaseja sovittavat siihen laillistavan koulutuksen saaneet optikot. Ensisovituksessa sekä säännöllisissä kontrolleissa tehdään silmien perustutkimus, mikroskopointi ja arvio silmien terveydentilasta. Kuluttaja voi hankkia piilolaseja nykyään myös kanavista, joissa hän ei missään vaiheessa prosessia kohtaa terveydenhuollon ammattilaista. Tutkimukset tai ohjeistukset eivät käyttäjää tällöin tavoita, toisin kuin vastuullisen terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa asioidessa.

Saija Flinkkilä
tutkintovastaava, optometria, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Leila Kemppainen
tutkintovastaava, optometria, Oulun ammattikorkeakoulu

Taina Ponto
puheenjohtaja, Suomen Optometrian Ammattilaiset ry

 

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.1.2019

ERTO: Irtisanomislain perustelut eivät toimi, karenssijärjestelmä pitää uudistaa

Toimihenkilöliitto ERTOn mielestä hallituksen ajaman irtisanomislain perustelut eivät toimi. Lisäksi hallituksen esittämä karenssin lyhentäminen on ongelmallinen. ERTO ehdottaakin, että koko karenssijärjestelmä uudistetaan.

Torstaina 8.11. julkisiksi tulleet lopulliset irtisanomislain (HE 227/2018) esityöt osoittavat, että lakimuutoksen työllisyysvaikutukset ja muutokset työsuhdeturvaan ovat edelleen epävarmat ja epäselvät. Tämän vuoksi oikeudellinen epävarmuus lain sisällöstä ja työsuhdeturvan tasosta kestää vuosia.

”Vetoamme kansanedustajien järkeen. Älkää hyväksykö näin huonoa lakia. On oletettavaa, että 1.7.2019 voimaantuleva lakimuutos saa aikaiseksi loppuvuodesta 2019 satojen nyt voimassa olevien työsuhteiden irtisanomisen. Tästä seuraa oikeudenkäyntien tsunami, ja todellisia voittajia ovat vain juristit. Järki voittakoon ja laki jääköön eduskunnassa hyväksymättä”, vetoaa Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Tällä hetkellä jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syytä, aiheuttaa se 90 päivän niin sanotun karenssin työttömyysturvaan. Lakimuutoksen jälkeen karenssi olisi työnantajan päättäessä työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä 60 päivää, mutta 90 päivää työntekijän irtisanoutuessa itse.

”Hallituksen esitys aiheuttaa sen, että työpaikasta pois halutessaan on kannattavampaa tulla irtisanotuksi kuin irtisanoutua. Laki kannustaa siis työntekijää irtisanoutumisen sijasta tekemään työnsä niin huonosti, että hänet irtisanotaan. Tässä ei ole järjen hiventäkään. Lakia tulisi eduskunnassa muuttaa niin, että karenssi olisi aina sama”, esittää Juri Aaltonen.

Karenssijärjestelmä pitää uudistaa

Saadaksemme Suomeen dynaamisemmat työmarkkinat koko karenssijärjestelmä tulisi uudistaa. 90 päivän karenssi pakottaa työntekijän pysymään työpaikassa, vaikkei hän siinä pärjäisi tai viihtyisi esimerkiksi työtehtävien, huonon esimiestyön tai huonon henkilöstöpoliitiikan takia. Harva uskaltaa tai pystyy ottamaan riskin kolmen kuukauden tulottomasta ajasta.

”Jos haluamme, että työntekijät hakeutuvat ja päätyvät heidän osaamistaan ja haluaan parhaiten vastaaviin töihin, tulisi koko karenssista luopua tai ainakin lyhentää vaikkapa kuukauteen. Jos vielä tässä yhteydessä kieltäisimme massiivisesti yleistyneet kilpailukieltosopimukset, tukisimme työmarkkinoiden dynamiikkaa ja tuottavuutta uudella ja rohkealla tavalla. Tällaisilla uudistuksia Suomi tarvitsee, ei epäselviä irtisanomissuojauudistuksia, sanoo Juri Aaltonen.

Lisätietoja: ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen, juri.aaltonen@erto.fi puh. 040 553 8536